Uusimmassa Evitassa (9/2011) oli mielenkiintoinen lukutärppi. Vinkin mukaan kirjaan on syytä tarttua tuntiessaan itsensä alakuloiseksi. Tärkeää on valita kirja, jonka hahmoihin tuntee itse hengenyhteyttä. "Jo 30 minuutin lukutoukkailu luo samankaltaisen fiiliksen kuin ystävien kanssa hengailu", lopuksi todetaan. Julistus sai minut hieman mietteliääksi. Usein itse uppoudun kirjallisuuden maailmaan juuri päinvastaisesta syystä: pakenen ympäröivää todellisuutta ja muita ihmisiä - keskittyen vain itseeni ja luettavaan teokseen.
Lehden vinkkiä voisi joskus kokeilla käytännössäkin. Seuraavan kerran kun yksinäisyys yllättää, etsin pelastusta kirjahyllystä. Löytyy tietenkin monia teoksia, jotka puhuttelevat itseä syvemmin, mutta olenkohan koskaan törmännyr romaanihahmoon, johon täysin samastua? Ihan heti ei tule mieleen. Onko teillä muilla hengenheimolaisia proosan puolella?
Tässä vielä Evitan vinkki kokonaisuudessaan. Klikkaa isommaksi tästä.
1 kommentti:
Ihan täysin hengenheimolaista ei ole vielä löytynyt, mutta Nousiaisen Vadelmavenepakolaista lukiessa tuli hauska olla ja jotain samaa kirjan päähenkilön, Mikon, kanssa huomasin :D...pitäis kyllä lukaista uudelleen, et miltä nyt tuntuis...
http://www.hs.fi/juttusarja/kirjallisuuspalkinto/artikkeli/Nykyp%C3%A4iv%C3%A4n+Ruotsi+ei+ansaitse+parasta+poikaansa/1135229455466/
Lähetä kommentti